Mikä on kansallinen häpeämme? Perusoikeuksien suoja vai niistä piittaamatta oleminen?
Oikeusmurhatehtailut suomalaisten vahingoksi lienevät se suuri iso häpeä.
On ns. "oikeutta" ymmärtää toiseutta ja suvaitsemattomuutta kun suomalainen kirjoittaa ja ajattelee kuten on koko ikänsä tehnyt.
Suomalaisilta yritetään viedä ihan harmitonkin sanan- ja ilmaisunvapaus. Mutta jos olet islamisti tmv. huippuosaaja niin sinulle on sallittu liki kaikki mahdollinen:
Ohessa http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808218142161_uu.shtml Oikeutta on monenlaista linkin takainen uutinen:
Muslimiyhteisön johtomies taas tuomiolla Joensuussa
21.8.2008 klo 11:07
Miestä syytetään pahoinpitelystä.
Reilut puoli vuotta sitten 45-vuotias Pohjois-Karjalan muslimiyhteisön johtohenkilöihin kuuluva joensuulaismies tuomittiin entisen vaimonsa uhkailusta. Hän oli uhannut tappaa entisen vaimonsa. Mies kuuluu Pohjois-Karjalan muslimiyhteisön johtohenkilöihin. Asiasta kertoo Karjalainen.
Nyt mies oli tuomiolla syytettynä pahoinpitelystä, lievästä pahoinpitelystä ja kotirauhan rikkomisesta. Mies tunkeutui entiseen kotiinsa, jossa olivat hänen vuosina 1990 ja 1991 syntyneet tyttäret sekä vieraana ollut nuorukainen.
Mies pahoinpiteli nuorempaa tytärtään potkimalla tätä jalkoihin useita kertoja jalkoihin. Vieraana ollutta miestä hän pukkasi päällään.
Miehelle tuomittiin 60 päiväsakkoa. Lisäksi pahoinpitelemälleen tyttärelle isän on korvattava kivusta ja särystä 600 euroa sekä henkisestä kärsimyksestä 800 euroa. Kotirauhan rikkomisen osalta miehen on korvattava toiselle tyttärelleen henkisestä kärsimyksestä 500 euroa ja entiselle vaimolleen 300 euroa.
IL
---
Viite:
Laiton uhkaus. Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi
-------
PS: Kiitoksia Jussi Halla-ahon vieraskirjan http://www.freebok.net/books/scripta/view.html?page=3 viestittäjille ko. teemasta
------------
Turun Sanomissa oli ristiriitainen artikkeli ympärileikkauksia vastaan. Sillä kanta ei ollut ehdoton:
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:1:2008-08-20;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:559517,1:0:0:0:0:0:
Julkaistu 20.8.2008 2:31:56
TS/Jari Laurikko
Pienten poikien ympärileikkauksen kohdalla kyseessä ei ole lasten itsensä vaan heidän vanhempiensa vapaus uskonnon harjoittamiseen, kirjoittaja painottaa
Poikien ympärileikkaukset eivät kuulu julkiseen terveydenhuoltoon
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiehdotusta ympärileikkauksesta. Ehdotuksen mukaan ympärileikkaus olisi hyväksyttävää, kun lääkäri leikkaa vanhempien toiveesta, kun se perustuu uskontoon ja kun siihen on lapsen suostumus. Ministeriön mukaan myös pienen lapsen suostumusta kysyttäisiin, kun se on mahdollista. Lakiesitys annetaan eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana.
Suomessa tehdään 100-200 ympärileikkausta vuodessa. Leikkauksia tehdään uskonnollisin perustein tataari-, muslimi- ja juutalaisyhteisöissä. Uskontoon perustuva ympärileikkaus on luonteeltaan rituaalinen, eikä sillä ole mitään tekemistä terveydenhoidon kanssa Suomessa, vaikka niin ajoittain väitetään.
Paljon keskustelua aiheuttanut tyttöjen ympärileikkaaminen on länsimaissa yleisesti tuomittu. Niin tyttöjen kuin poikienkin toimenpidettä on perusteltu ympärileikkaamattoman riskillä joutua omiensa parissa syrjityksi.
Julkisessa terveydenhoidossa painotetaan näyttöön perustuvan lääketieteen, priorisoinnin ja hoidon vaikuttavuuden merkitystä. On osoitettu, että poikien muista kuin lääketieteellisistä syistä tehtävä ympärileikkaus on komplikaatioriskejä sisältävä toimenpide, josta ei koidu hyötyä terveydelle. Koska pieneltä pojalta ei voida saada asianmukaista suostumusta, ympärileikkaus loukkaa sekä eettisesti että juridisesti yksilön vapautta ja henkilökohtaista koskemattomuutta.
Lääkärin etiikan perusteella potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja hoidon tulee olla tarpeellista ja vaikuttavaa. Ympärileikkauksessa on tehtävä arvovalinta, jossa toisessa vaakakupissa on uskonnollinen traditio ja toisessa lääketieteen etiikka sekä perustuslaista nouseva yksilön oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen.
Suomen perustuslaki turvaa, että kenenkään ruumiillista koskemattomuutta ei voi uskonnollisin perustein loukata. Rituaalinen ympärileikkauskäytäntö on tämän kanssa ristiriidassa. Pienten poikien kohdalla kyseessä ei myöskään ole heidän itsensä vaan heidän vanhempiensa vapaus uskonnon harjoittamiseen.
Viime vuosina on Suomessa esiintynyt huolestuttavia komplikaatioita, kun kouluttamattomat maallikot ovat suorittaneet ympärileikkauksia epäasiallisin välinein ja väärässä ympäristössä. Tapaukset ovat päätyneet syyttäjälle pahoinpitelyepäilyinä.
Valtionsyyttäjä on katsonut päätöksessään vuodelta 2004, että pojan ympärileikkaus on rikoslain tarkoittama pahoinpitely. Päätöksessä on rinnastettu poikien ja tyttöjen ympärileikkaukset yhdenvertaisiksi ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksiksi. Perustuslain yhdenvertaisuusvelvoitteen mukaan poikien ruumiillisen koskemattomuuden suoja ei voi olla heikompi kuin tyttöjen. Oikeustapauksissa syytteet on kuitenkin jätetty nostamatta kohtuunäkökohtiin vedoten.
Suomen Lääkäriliiton eettinen valiokunta katsoo, että lääkärin etiikan näkökulmasta poikien rituaalinen ympärileikkaus on epäeettistä eikä sitä tule tehdä. Lääkärin virkatehtäviin eivät kuulu uskonnolliset rituaalit. Lääkäriliitto on edelleen linjannut, ettei yksittäistä lääkäriä tule velvoittaa suorittamaan kirurgista toimenpidettä, johon ei ole lääketieteellistä indikaatiota.
Lääkäriliitto on kannanotossaan suosittanut, että rituaalista ympärileikkausta pyytävien vanhempien kanssa keskusteltaisiin toimenpiteestä luopumisesta tai ainakin sen siirtämisestä ajankohtaan, jolloin poika itse kykenee päättämään asiasta. Alaikäiseltä saatavaa suostumusta toimenpiteeseen, johon yhteisön aikuiset painostavat, ei voi pitää vapaasti annettuna.
Perinteet muuttuvat vain koulutuksen ja tiedon avulla. Perinteet säilyvät varmimmin, jos yhteiskunta suostuu jatkamaan traditiota. Ympärileikkausten tukeminen lainsäädännöllä ei ole pitkän tähtäimen päämärän mukainen ratkaisu. Rituaalisen toimenpiteen ei tule kuulua julkisen terveydenhuollon vastuulle. Oikein ja vastuullisesti suoritettuna sen ei myöskään tarvitse täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistöä.
Heikki Pälve toiminnanjohtaja Suomen Lääkäriliitto
Julkaistu 20.8.2008 2:31:56
-------------------
Aamulehden pääkirjoitus on saanut jopa ( Saa nähdä kauanko. Jari Leinon oheinen kirjoitus säilyy ) vastapainokseen Aamulehden blogeissa
http://aamulehdenblogit.ning.com/profilesblog/show?id=2119722%3ABlogPost%3A4496
Jari Leino: " Ensimmäisessä blogimerkinnässä on tapana vastata kysymykseen 'mikä sai minut aloittamaan blogin pitämisen'. Tällä kertaa vastaus on Aamulehden tämänpäiväinen pääkirjoitus otsikolla "Pakolaispolitiikan häpeätahra". Ja mikä voisikaan olla osuvampi paikka kommentoida sitä kuin Aamulehden blogi.
Jotta mediakritiikki ei menisi liian yksipuoliseksi, todettakoon heti alkuun, että Aamulehti ei ole ainoa media, jonka poliitikot ovat usuttaneet valmistelemaan ihmisten mieliä siihen, että jatkossa kunnat pakotetaan vastaanottamaan pakolaisia väkisin, oli se sitten miten demokratian vastaista tahansa. Turun Sanomat on jo julkaissut oman versionsa "kunnat ovat rasisteja" -jutusta, ja Hesarin jyrähdystä odotellaan lähipäivinä.
Aamulehti toteaa pääkirjoituksessaan, että takavuosina kunnat suorastaan kilpailivat pakolaisista; nyt tulijat eivät tunnu kelpaavan minnekään. Syynä tähän ovat ilmeisesti kirjoittajan mielestä syvässä istuvat ennakkoluulot ja koventuneet asenteet.
Mutta entä jos kyseessä eivät olekaan ennakkoluulot, vaan puhdas tieto ja selkeät laskelmat? Kiintiöpakolaisten vastaanotto ei ole mikään uusi asia maassamme. Monet kunnat ovat jo pitkään harjoittaneet sitä puhtaasti liiketoimintamielessä, laskien sen varaan, että valtion kustantaman kolmen vuoden kotoutumisjakson jälkeen pakolaiset ymmärtävät muuttaa johonkin pääkaupunkiseudun tai Turun lähiöön asumaan. Ja monissa tapauksissa tämä liikeidea on toiminut erittäin hyvin, paitsi tietysti loppusijoituskuntien kannalta.
Jotkut kunnat ovat myös saattaneet tulla joko omasta tai muiden kokemuksesta siihen tulokseen, että pakolaisten vastaanottaminen ei olekaan hyvää bisnestä, jos nämä jäävät kuntaan asumaan pysyvästi. Kaikki tutkimukset, joita asiasta on uskallettu julkaista kertovat, että pakolaisina Suomeen tulleilla on suuria vaikeuksia työllistyä ja useimmiten he pysyvät sosiaalisten tulonsiirtojen nettosaajina koko elämänsä riippumatta siitä, miten kauan ovat maassa olleet. On aivan selvää, että mikään kuntalaistensa etua vähänkään ajatteleva kunta ei havittele uusia asukkaita sellaisesta kohderyhmästä, josta ehkä joka kymmenes käy töissä ja joka vaatii monenlaisia erikoispalveluja.
Jos nämä pakolaiset todellakin olisivat - kuten Aamulehti kuvailee - nuorta ja työintoista väkeä, joka kouluttautuu, oppii, sopeutuu ja työllistyy, niin kunnat varmaankin kilpailisivat heistä, elämmehän yhä "huutavan työvoimapulan" kirkuvaa loppuhuipennusta ennen seuraavaa suurta lamaa. Todellisuus taitaa kuitenkin olla se, että kun ihminen raahataan maapallon toiselle puolelle aivan erilaiseen kulttuuriin, hänellä on suuria vaikeuksia löytää minkäänlaista paikkaa uudessa yhteisössä. Lisäksi Suomen kiintiöpakolaispolitiikka on tunnetusti ollut hyvin humaania, eli suomalaiset ovat humanitaarisista syistä valinneet sellaisia pakolaisia, jotka eivät esimerkiksi ikänsä tai vammaisuutensa takia ole muille maille kelvanneet.
Siitä huolimatta nämä yli 200 ihmistä, jotka ovat nyt pakolaisten vastaanottokeskusten ryhmämajoituksessa odottamassa asuntoa eivät ole mitenkään hädänalaisessa asemassa, kuten Aamulehti yrittää väittää. Heillähän on jo katto päänsä päällä ja ilmainen ruoka. Samaan aikaan tuhannet tai kymmenet tuhannet suomalaiset asuvat vastaavissa tai huomattavasti huonommissa olosuhteissa ryhmämajoituksessa erilaisissa kuntoutuskeskuksissa, asuntoloissa, vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa. Suomessa arvioidaan olevan 7500 kokonaan asunnotonta suomalaista, mikä vastaan Suomen 10 vuoden pakolaiskiintiötä. Suurin osa asunnottomista suomalaisista majailee pääkaupunkiseudulla, jonne myös pakolaiset tunkevat.
Miksi Aamulehti ei ole huolissaan siitä, että Suomen kunnat eivät kilpaile siitä, kuka saa tarjota metsien miehille katon pään päälle? Miksei Naantali ole jo käynnistänyt "Muuta sillan alta taloon meren rannalla, täältä näkyy Kultarantaan" -kampanjaa pääkaupunkiseudun asunnottomille alkoholisteille? Missä on sosiaalinen vastuu? Sillä perustuslaissahan taataan, ettei ketään saa asettaa eri asemaan alkuperän (sillan alta), uskonnon (ev.lut.) tai kielen (puhuu vain suomea tai savoa) takia. Perustuslaki velvoittaa myös kuntia takaamaan kaikille oman talon merinäköalalla tai rivarinpätkän vähintään. Vai velvoittaako?
Aamulehden pääkirjoitustoimittaja vaatii juuri sitä, mistä hän "rasistisia" kuntia syyttää: pakolaisten asettamista etuoikeutettuun asemaan kuntien asuntojonoissa heidän alkuperänsä perusteella.
Toisaalta, jos vastaanottokeskuksissa asuvat kiintiöpakolaiset ovat jo saaneet pysyvän oleskeluluvan, heillä on käsittääkseni täydet mahdollisuudet etsiä itsekin töitä ja asuntoa vapailta markkinoilta. Monet ovat varmasti jo työllistyneetkin. Mutta ongelmatapaukset ovat aina ongelmatapauksia.
Ehkä olisi jo tullut aika luopua kiintiöpakolaisjärjestelmästä kokonaan. Suomen mahdollisuudet ottaa pakolaisia vastaan kestävän kehityksen puitteissa ovat mitättömät maailmassa, jossa seuraaviksi vuosikymmeniksi ennustetaan valtavia 800 miljoonan ilmastonmuutospakolaisen kansainvaelluksia. 750 kiintiöpakolaista riittää tietenkin hyvän omantunnon ostamiseen suvaitsevaisille suomalaisille. Samalla pakolaisbisnes tuo elannon tuhansille tai lieveilmiöineen jopa kymmenille tuhansille sopeuttajille, kotouttajille, konsulteille, koordinaattoreille, projektipäälliköille, rasisminvastustamiskampanjoijille, erityisopettajille, koulunkäyntiavustajille, omakielisille päiväkotiavustajille, oikeustulkeille jne. Ei ole tietenkään ihme, että nämä pakolaisbisneksestä riippuvaiset ihmiset kannattavat pakolaiskiintiön jatkuvaa kasvattamista.
Muille suomalaisille terve itsekkyys voisi olla kestävämpi vaihtoehto."
----------------------
Seppo Lehdon ei annettu aihetta kommentoida vaan se kuitattiin monikulttuurisen suvaitsemattomasti oheiseen tapaan:
http://aamulehdenblogit.ning.com/main/index/banned#
Olet saanut porttikiellon tänne: Aamulehti Blogit
Pahoittelemme, Seppo Lehto, olet saanut porttikiellon tänne: Aamulehti Blogit. Jos uskot saaneesi porttikiellon vahingossa, voit ottaa yhteyttä ylläpitäjään"
--------------------
Tätä 22.8.2008 Aamulehden pääkirjoitusta ei siis kritisoida jos nimenä on Seppo Lehto
Aamulehden tämänpäiväinen pääkirjoitus:
"Pakolaispolitiikan häpeätahra
Takavuosina kunnat suorastaan kilpailivat pakolaisista; nyt tulijat eivät tunnu kelpaavan minnekään .
Voiko kunta olla rasisti? Näin kummallinen kysymys herää, kun seuraa valtiovallan epätoivoisia yrityksiä patistella kuntia ottamaan vastaan pakolaisia.
Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista. He ovat niitä kaikkein hädänalaisimpia, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia palata kotimaahansa. Suomen viranomaiset käyvät valitsemassa eri puolilta maailmaa ne, joille oleskelulupa myönnetään.
Takavuosina kunnat suorastaan kilpailivat pakolaisista. Nyt tulijat eivät tunnu kelpaavan kenellekään.
Kaarinan sosiaalilautakunnan puheenjohtaja, keskustalainen Antti Penninkangas taitaa tiivistää monen kuntapäättäjän ajatukset Turun Sanomien haastattelussa. Hän perustelee pakolaisista kieltäytymistä sillä, että he saattaisivat tuoda kunnalle "hallitsemattoman ongelman".
"Jos heitä sijoitetaan tänne, pitää palkata lisää henkilöstöä. Jos emme pysty järjestämään heille riittävästi palveluja, siitä kärsivät sekä he että me", Penninkangas perustelee.
Ja vielä kovempaa on tulossa: "Jos he päättävät jäädä tänne loppuelämäksi, niin silloinhan meidän on huolehdittava heistä heidän koko ikänsä. Emme voi riskeerata", on lopullinen niitti.
Kunnat näköjään katsovat pakolaisasiaa pelkästään riskien kannalta. Työvoiman saanti ja kansainvälistymisen mahdollisuus eivät näytä painavan kuntapäättäjien puntarissa, sosiaalisesta vastuusta nyt puhumattakaan.
Valtio maksaa kunnille pakolaisista koituvat kulut kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen tulijoiden pitäisi pärjätä omillaan. Kuntien mielestä kotouttamisaika on liian lyhyt. Päättäjät pelkäävät, että neljännestä vuodesta lähtien pakolaiset kansoittavat toimeentulotukijonot.
Ennakkoluulot istuvat syvässä, ja asenteet näyttävät koventuneen. Kaarina oli se kunta, joka muutama vuosi sitten julkisesti valitti, että valtiolta pakolaisia varten saadut rahat menivät kokonaan heistä huolehtimiseen, eikä kunnan kassaan jäänyt killinkiäkään ylimääräistä. Se ei tietenkään ole tarkoituskaan.
Sen sijaan tarkoitus on, että kolmen vuoden aikana pakolaiset oppivat suomen kielen ja maan tavat. He kouluttautuvat ja ovat aikanaan työmarkkinoiden käytettävissä, veronmaksajina.
Nyt pakolaisten vastaanottokeskusten ryhmämajoituksessa odottaa asuntoa yli 200 ihmistä. Rajojemme ulkopuolella on vielä 65 tulijaa, jotka ovat saaneet pysyvän oleskeluluvan, mutta eivät majapaikkaa.
Kotia odottavat ovat nuorta, työintoista väkeä. Huomattava osa heistä on pitkän odottelunsa aikana ehtinyt oppia myös suomen kielen. He eivät kuitenkaan pääse kiinnittymään yhteisöönsä, ellei heillä ole asuntoa eikä työtä.
Perustuslaissa taataan, ettei ketään saa asettaa eri asemaan alkuperän, uskonnon tai kielen takia. Perustuslaki velvoittaa myös kuntia.
Kun seudullinen yhteistyö tuntuu nyt olevan valttia miltei kaikessa, eikö kunnat voitaisi velvoittaa siihen myös pakolaisten vastaanottamisessa? "
